Puheenjohtajan haastattelu sanomalehti Karjalaisessa 27.1.2020

Merja Tuominen haluaa lähihoitajien työlle arvostusta ja parempia työoloja.

Enemmän esille ja näkyviin

Lähihoitajat: Yksityispuolella työntekijöiden palkat ovat kuntapuolta pienempiä.

 

Joensuu Hannu Kauhanen

 

Suomessa vietetään tänään maanantaina kansallista lähihoitajapäivää, mikä näkyy myös Pohjois-Karjalassa.

Lähihoitajien ammattiliittoon SuPeriin kuuluu noin 90 000 ihmistä. Työehtosopimusneuvottelut ovat meneillään.

- Pohjois-Karjalassa kuntapuolella on vajaat 2 000 jäsentä ja yksityispuolella noin 600. Koko maassa yksityispuolen työntekijöiden osuus on noin 35 prosenttia, SuPerin Pohjois-Karjalan yksityissektorin ammattiosasto 527:n puheenjohtaja, polvijärveläinen Merja Tuominen kertoo.

Maanantaina lähihoitajat vievät villasukkia ja kenties muutakin hyväntekeväisyyttä keskussairaalan osastolle 10:lle ja muun muassa Hope ry:lle.

- Myös kotihoitoon viedään jotakin, jolla saa suun makeaksi, Tuominen hymyilee.

 

Lähihoitajapäivän tarkoitus on tuoda esille lähihoitajia ja heidän työtään, joka ansaitsisi paljon enemmän arvostusta kuin se nyt saa.

- Työ on raskasta kolmivuorotyötä. Yksityispuolella palkat ovat huonommat kuin kuntapuolella, ja ne pitäisi saada tasoihin. Hoitajamitoitus tulisi saada sekin kuntoon, ja kiky-tunneista haluamme eroon, Merja Tuominen kertoo.

Lähihoitajia kutsuttiin ennen perushoitajiksi ja sitä ennen apuhoitajiksi. Heidät koulutetaan Pohjois-Karjalassa Riveriassa, kun taas sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat saavat oppinsa Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Lähihoitajat voivat työllistyä lasten ja nuorten pariin, kehitysvammaisten auttamiseen, mielenterveys- ja päihdetyöhön, vanhuspuolelle, jalkojenhoitajiksi ja kuntohoitajiksi.

- Itse olen töissä Attendon noljakan palvelutalossa kehitysvammaisten puolella. Olen myös kunto- ja jalkojenhoitaja sekä ollut aiemmin vanhuspuolellakin, Tuominen kertoo.

 

Yksityisellä sektorilla ongelmana on myös se, että työntantajat eivät aina noudata työehtosopimuksia.

- Tämäkin vaikuttaa siihen, että alan opiskelijamäärät ovat romahtaneet. Kukaan ei oikein halua tällaiseen työhön. Sekin pitäisi saada kuntoon, jotta meillä olisi tarpeeksi hoitajia tulevaisuudessakin. Huono palkka on tietenkin yksi tekijä, minkä vuoksi nuoret eivät halua valmistua alalle, Merja Tuominen sanoo.

Edelleen eräs ongelma on työnjohdon huono taso.

- Eivät kaikki työnantajien edustajat ole huonoja, mutta on sellaisiakin. Yksityisellä puolella pitäisi saada tulosta ja rahaa, mutta huono johtaja ei siihen pysty. Johtajia pitäisi saada myös koulutukseen. Joustoa tarvitaan molemmin puolin.

- Tänään maanantaina haluamme pitää yllä melua itsestämme, tuoda lähihoitajuutta esille ja näkyviin. Suomen kansan pitäisi myös oppi arvostamaan ja kunnioittamaan vanhuksia, sillä heidän auttamisensa on ensiarvoisen tärkeää, Tuominen sanoo.